Mikä on kaloreiden kulutus laskettelun aikana?
Oletko koskaan miettinyt sitä, onko laskettelu hyvää liikuntaa? Tai onko mielessäsi käynyt, millaista on kaloreiden kulutus laskettelun aikana? Jos urheilee paljon ja seuraa, mitä suuhunsa laittaa, on kaloreiden kulutus oleellinen tieto. Jatka lukemista selvittääksesi, miten asian laita on laskettelussa.
Me täällä Ridestorella rakastamme laskettelua hyvinkin monesta syystä. Se on harrastus, joka tuo yhteen perheet ja ystäväporukat sekä mahdollistaa ajan viettämisen luonnossa ja usein vieläpä aivan henkeäsalpaavissa maisemissa. Lisäksi laskettelukeskuksista löytyy erinomaisia ravintoloita, ja pakkasessa urheillen vietetty päivä saa niiden ruoat ja juomat maistumaan entistäkin paremmilta. Yksi syy (vaikkakaan ei ensimmäisten joukossa) on se, että laskettelu ja lautailu ovat melkoisen hyviä liikuntalajeja. Ja vaikka ei ehkä kannatakaan ryhtyä vaihtamaan salikorttiaan laskettelukeskuksen kausikorttiin, ovat nämä talvilajit silti hyvää treeniä.
Mutta kuinka hyvänä treeninä laskettelua voidaan oikeastaan pitää? Ja kysymys, mihin kaikki kalorinkulutustaan ja palautumisen kannalta riittävää energiansaantia seuraavat haluavat varmasti saada vastauksen: kuinka kovaa kaloreiden kulutus laskettelun aikana on todellisuudessa? No, nyt selvitämme sen.
Olipa kaloreiden kulutus millaista tahansa, on laskettelu – kuten mainittua – ihan kunnon liikuntaa. Ja kunnon liikunta vaatii parikseen laadukkaat ja kestävät vaatteet, joissa on mukava ja rento olla. Jos talvilajivaatteesi kaipaavat päivitystä, niin tsekkaa valikoimamme, sillä löydät laskettelutakit sekä lasketteluhousuja aivan jokaiseen säähän – oli luvassa sitten hikoilua kevätkumpareilla tai syöksylaskua –20 °C:n pakkasessa.
Sisältö
Onko laskettelu hyvää liikuntaa?
Kaloreiden kulutukseen vaikuttavat tekijät
Kalorilaskuri
Kaloreita polttavat treenit: miten laskettelu vertautuu niihin?
Onko laskettelu hyvää liikuntaa?
Lyhyt vastaus: kyllä, laskettelu on totta kai hyvää liikuntaa. Kuitenkin termi “hyvä liikunta”, kuten niin monet muutkin tämän artikkelin subjektiiviset lausunnot, riippuu monista muuttujista. Sunnuntailaskettelu sinisillä rinteillä lounaasta after skihin ei todennäköisesti ole yhtä tehokasta kuin koko päivän kestävä laskeminen vyötäröön asti yltävässä puuterissa tai superjyrkkien laskujen, jalat maitohapoille saavien kumpareiden tai tiheään kasvavien puiden läpi selviytyminen.
Yleisesti ottaen on laskettelu siis mahtavaa liikuntaa, mutta sen tehokkuus riippuu toki siitä, kuinka laskee. Yksi juttu, joka on ehkä tärkein asia huomioida, on se, että laskettelu on hyvää liikuntaa siitä yksinkertaisesta syystä, että se on hauskaa. Urheileminen ja kyky liikkua, venyä ja olla aktiivinen on yksi elämän mahtavimmista ylellisyyksistä ja todellinen nautinto. Urheileminen on myös tärkeä osa terveellistä elämää, tapahtuipa se sitten rinteessä tai jossain ihan muualla.
Laskettelun hyödyt terveyden ja kunnon kannalta
Laskettelu on mahtava treenimuoto, mutta mikä tärkeintä, tarjoaa se harrastajalleen loputtomasti terveyteen ja fyysiseen kuntoon liittyviä hyötyjä. Laskettelu on pohjimmiltaan intervallitreenaamisen muoto, ja tätä treenimuotoa pidetään hyvänä keinona yleisen kuntotason parantamiseksi ja pitkän ja terveen elämän mahdollistamiseksi.
Lukuisat laskettelun hyödyt ovat seurausta lajin vaatimien liikkeiden monimutkaisuudesta. Kaikki carving-käännökset, tiukat ja loivat mutkat, pysähtymiset, hypyt ja lukuisat muut liikkeet saavat aikaan eksentristä, konsentristä ja isometristä lihastyötä, mikä pistääkin lihakset todella koville. Ja mikä parasta, on tämä monipuolisuus melkoisen ainutlaatuinen piirre laskettelulle. Vain muutamissa muissa lajeissa tarvitaan yhtä laajoja polvien ja lonkkien liikkeitä, jotka osallistavat näin monia alavartalon lihaksia.
Ja mikä monelta jää huomaamatta on se, että lasketteluun lajina kuuluu paljon muutakin liikkumista kuin pelkkä rinnettä alas kiitäminen. Usein laskettelusuksiaan tarvitsee myös kannella pitkin laskettelukeskusta ja usein olkapäillä, mikä treenaa hartioita ja hauiksia. Lisäksi laskettelumonoissa kävellessä pääsevät töihin pohjelihakset.
Mutta ennen kaikkea laskettelun merkittävin ja suurimpia vaikutuksia tuottava hyöty terveyden kannalta on se yksinkertainen fakta, että lajia harrastaessa ollaan ulkona. Ajan viettäminen ulkona, erityisesti vuoristoilmassa (mikä parantaa hapen virtausta veressä – korkeassa ilmanalassa treenaamisen on todistettu parantavan kuntoa) pidentää elinikää ja edistää onnellisuutta yleisestikin.
Kaloreiden kulutukseen vaikuttavat tekijät
Monet tekijät vaikuttavat kaloreiden kulutukseen, ja niistä onkin hyvä olla tietoinen miettiessään sitä, kuinka paljon kaloreita laskettelu polttaa. Kaikki nämä muuttujat voivat tehdä lumimaisemien treeneistä joko tehokkaampia ja tuottoisampia tai vaihtoehtoisesti tehottomampia. Aina päivän aterioinnista energiatasoihin: tutustutaanpa hieman yksityiskohtaisemmin tekijöihin, jotka vaikuttavat kalorien kulutukseen.
Treenaamisen intensiteetti
Treenaamisen tehokkuus on valtavan suuri tekijä kaloreiden kulutuksen kannalta. Sama periaate koskee mitä tahansa muutakin treenaamista. Esimerkiksi salille uupuneena mentyään saattaa tulla vain raahattua itseään laitteesta toiseen treenaten minimitehoilla. Sydämen syke ei tällöin kunnolla kohoa eivätkä hikikarpalot ala virrata ja tämä kaikki heijastuu kalorinkulutukseen. Jos seuraavana päivänä tuntee olevansa täynnä energiaa ja pistää kaiken peliin ihan joka sarjassa, on kaloreiden kulutuksessa valtaisa ero.
Sama pätee lasketteluun. Hissistä nouseminen ja kissanjälkisen rinteen kruisailu rennoin käännöksin ei juuri kohota sykettä. Jos puolestaan laskee mutkat täysiä, tekee vaativia carving-käännöksiä, jännittää keskikropan lihakset liikkuessaan, käyttää kaiken edessä olevan tilan hyödykseen ja ehkä jopa jibbailee vähän rinteessä, tulee treenin intensiteetti lisääntymään massiivisesti. Tämä johtaa kovempaan kaloreiden kulutukseen.
Laskijan kuntotaso
Myös laskijan oma kuntotaso vaikuttaa kaloreiden kulutuksen tasoon. Kunnon kohotessa voi nimittäin laskea useampia laskuja päivän aikana sekä aloittaa päivänsä aikaisemmin ja lopettaa sen myöhemmin, sillä ei väsy niin helposti. Tämä tarkoittaa sitä, että laskija tulee pikkuhiljaa lisäämään polttamiensa kalorien määrää lisäämällä laskettelun vaikeustasoa ja kestoa.
Jos ei kuitenkaan haasta itseään kokeilemaan uusia asioita rinteessä, vetämään entistä useampia laskuja päivän aikana tai tekemään kokeiluja eri laskettelumuodoilla, sama “treeni” tai laskettelupäivä tulee itse asiassa polttamaan vähemmän kaloreita kehon sopeutuessa siihen. Joten tästä opimme sen, että aina kannattaa jatkaa itsensä haastamista, olipa minkä tasoinen laskettelija tahansa. Kaloreiden kulutuksen lisäksi kokonaisvaltaista kehitystä saa aikaan sillä, että pyrkii jatkuvasti venyttämään omia fyysisen sietokyvyn rajojaan sekä kasvattamaan kuntoaan ja taitojaan laskijana.
Laskettelun muoto
Siinä, kuinka paljon energiaa tarvitaan eri tyyppisiin laskettelun muotoihin, on valtaisa ero. Mietitään esimerkiksi tasaista iltapäivän kestävää laskettelua punaisessa rinteessä verrattuna päivään, jonka viettää parkissa tai vapaalaskien ja aina itse rinteen huipulle kävellen. Näin ollen laskettelun tyyppi onkin valtava tekijä määrittämässä sitä, mikä on kaloreiden kulutus laskettelun aikana.
Totta kai rento laskeminen hyvin huolletuissa rinteissä polttaa yhä kaloreita, mutta jos todella haluaa pistää itsensä likoon, kannattaa suunnata jibbailemaan parkin puolelle. Kaloreiden kulutus lisääntyy valtavasti, jos keskittyy vaikka hyppyihin tai reileihin ja kiipeää tai kävelee huipulle hissillä kulkemisen sijaan. Vielä parempaa, jos päättää kokeilla offarilaskua, joka onkin fyysisesti huomattavasti haastavampi laskettelun muoto. Kokeile ihmeessä bootbackingiä (laskettelun lomassa vaellusta sukset kiinnitettyinä reppuun tai kannettuina olalla) tai randoilua (rinteiden laskemista ja kapuamista sitten sukset jalassa), sillä ne tekevät hommasta supertehokasta kardiotreeniä.
Kalorilaskuri
Joten miten kaloreiden kulutus sitten oikeastaan lasketaan? No, meillä on sinulle mahtavia uutisia! Ensinnäkin, sen voi hoitaa helposti automaattisesti. Olemme löytäneet hyvän (englanninkielisen) verkkosivuston, johon lisätään vain paino ja lasketteluun käytetty aika. Lopputuloksena saa arvion kalorien kulutuksesta. Ja mikä kaikkein parasta, laskurista näkee myös, kuinka eri tyyppiset laskettelun muodot vaikuttavat poltettujen kaloreiden määrään.
Klikkaa tästä testataksesi sitä itse.
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että tärkeintä on oma viihtyminen lajin parissa, eikä suoranainen kalorien kyttäys ole edes hyväksi. Sen ei ole myöskään todettu edistävän yleistä terveyttä tai hyvinvointia. Se voi kuitenkin olla hyvä idea silloin, jos haluaa syödä terveellisesti ja paikata kalorinkulutustaan niin, ettei mene ainakaan liikaa miinuksen puolelle!
Kaloreita polttavat treenit: miten laskettelu vertautuu niihin?
Kun toden teolla uppoaa terveyden ja hyvinvoinnin aiheeseen kalorien kulutuksen näkökulmasta, tulee varmasti mieleen se, kuinka laskettelu oikein vertautuu muuntyyppisiin treenimuotoihin, jos se kerta todella on niin hyvää ja kaloreita polttavaa urheilua.
Kuluttaako lautailu yhtä paljon kaloreita kuin laskettelu?
Laskettelun ja lumilautailun välillä vallitsee ikivanha sota, jossa lautailuun viitataan usein “pimeänä puolena”. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että lumilautailulle osuvampi nimitys olisi “kardiopuoli”. Lautailu nimittäin kirii laskettelun edelle kalorien polttoa mitattaessa, tosin ei huomattavan suurella marginaalilla. Voidaan kuitenkin yleisesti ottaen todeta, että kohtuulliseen tahtiin lautaillen laskettu päivä tarjoilee hieman korkeamman kalorinkulutuksen kuin samanlainen päivä lasketellen.
Merkittävimmän eron tekevät laskettelussa ja lautailussa käytettävät lihasryhmät. Molemmissa tarvitaan jalkalihaksia ja vahvaa keskikropan tukea, mutta lautailu vaatii harrastajaltaan enemmän notkeutta, erityisesti yläkropassa.
Muut kaloreita kuluttavat talviurheilulajit
Jos kaipaa vielä tehokkaampaa koko kehon treeniä, suosittelemme kokeilemaan hiihtämistä. Siinä nimittäin työskentelevät kaikki suurimmat lihasryhmät, mukaan lukien käsivarret, selkä, suorat ja vinot vatsalihakset, pakarat ja jalkojen lihakset. Kun on kerran laittanut pertsamonot jalkaan, niin miksei kokeilisi tehdä ultimaattista hiihtotreeniä intervallina? Hiihtolenkistään voi muokata tehokkaan HIIT-treenin lisäämällä vauhtia aina lyhytkestoisesti ja lepäämällä sen jälkeen hetken. Treeni koostuu näiden vaiheiden vuorottelusta.
Jos rakastaa peuhata lumessa ja ihastella tunturi- tai metsämaisemia ja kaipaisi tehokasta kaloreita polttavaa treeniä, voisi lumikenkäily olla sopiva laji. Se toimii äärimmäisen hyvänä alakropan treeninä. Lumikenkäily tuntuu pakaroissa, pohkeissa, lonkissa sekä etu- ja takareisissä. Kalorien kulutus vain kasvaa, jos uskaltaa lähteä upottavammille reiteille.
Tulemme pikkuhiljaa artikkelimme päätökseen. Kuten sanottua, tarjoaa laskettelu sen harrastajalle äärimmäisen paljon hyötyä. Se on toki upeaa kaloreita polttavaa treeniä, mutta lajin nautinto ja rinteessä vietetyn ajan tuoma ilo sekä mahdollisuus viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa ovat huomattavasti parempia palkintoja. Joten ei kun sukset jalkaan ja rinteeseen!
Aiheeseen liittyvää luettavaa