Lumiturvallisuuden perusteet – paras opas aloittelijoille
Oletko innokas vapaalaskija? Tai vasta aloittelemassa tätä mahtavaa lajia? Siinä tapauksessa, olet juuri oikeassa paikassa! Jaamme tässä jutussa äärimmäisen tärkeitä neuvoja, joiden avulla pysyt turvassa vuoristoissa ja tuntureissa liikkuessasi.
Vapaalasku ja touring ovat kasvattaneet suosiotaan ja yhä useammat suuntaavat takamaastoon päästäkseen koskemattomille puutereille. Ja me todellakin ymmärrämme miksi! Mikään ei voita vuorten ja luonnon seesteisyyttä ja hauskanpitoa ystävien kanssa aurinkoisena päivänä puuteria metsästäen. Ja kuten arvasit, seuraa mutta..
Offareilla ja takamaastossa seikkaillessasi on aina olemassa lumivyöryvaara ja hauska päivä voi nopeasti mennä pahasti pieleen. Lumivyöryvaara on läsnä riippumatta siitä, oletko takamaastossa satojen kilometrien päässä lähimmästä kylästä vai laskettelukeskuksessa merkittyjen ja valvottujen rinteiden ulkopuolella. Siksi tässä artikkelissa aiheenamme on lumiturvallisuus ja lumiturvallisuuden perusteet, lumivyöryt, riskien minimoiminen sekä lumivyöryvarusteet ja niiden käyttö. Joten mennäänpä asiaan!
Päivitä lumiturvatietouden lisäksi myös vaatteesi
Muista myös päivittää lumiturvallisuustietojen ohella lasketteluvaatteesi ajan tasalle. Ridestore tarjoaa laajan valikoiman tuotteita jokaiseen tarpeeseen. Löydät meiltä vaatteet, jotka on suunniteltu erityisesti kylmiin ja lumisiin olosuhteisiin, jotta voit keskittyä seikkailuun. Nappaa valikoimasta siis uudet miesten lasketteluvaatteet tai naisten lasketteluvaatteet, jotka yhdistävät tyylin, toiminnallisuuden ja kestävyyden - kaikki mitä tarvitset lumisiin seikkailuihin.
Lumiturvallisuuden perusteet -
pikanavigointi
Lumivyöryteoria
Tässä osiossa käymme läpi lumivyöryteoriaa aivan perusteista lähtien sisältäen missä ja miksi lumivyöryjä syntyy, jyrkkyyden vaikutuksen, lumivyörymaaston tunnistamisen ja varoitusmerkit, joita pitää silmällä. Saat hyvän perustan ja taustaa, jota voit syventää lukien lisää, liikumalla takamaastossa ja offareilla sekä tietenkin osallistumalla lumiturvallisuuskurssille, josta puhumme lisää myöhemmin tässä artikkelissa.
Missä ja miksi lumivyöryjä esiintyy?
Ennen kuin aloitamme, nopea ja erittäin tärkeä huomio. Emme missään nimessä halua paasata tai pelotella lumivyöryistä, mutta haluamme, että olet tietoinen riskeistä, kuinka pysyä turvassa ja kouluttaa itseäsi lumiturvallisuudesta. Tämä lyhyt opas ei tee sinusta lumivyöryasiantuntijaa tai korvaa tarvetta osallistua lumivyörykurssille, josta puhumme vielä myöhemmin!
Mitä lumivyöryt ovat? Lumivyöryjä on monenlaisia ja kokoisia, mutta pääasiassa ne ovat suuria lumimassoja, jotka liikkuvat alaspäin suurella nopeudella. Lumivyöryriski on aina olemassa, kun rinteen tai vuoren seinämän jyrkkyys on vähintään 25 astetta. On syytä mainita, että vaikka edessäsi oleva seinä, vuori tai tunturi saattaa näyttää pieneltä, lumivyöryn horisontaalinen pituus voi olla jopa 3 kertaa seinän / vuoren korkeus!
Lumivyöryihin ja lumiturvallisuuteen ei tulisi suhtautua kevyesti. Euroopassa kuolee keskimäärin 100 ihmistä vuosittain lumivyöryissä ja tutkimukset osoittavat, että tukehtuminen pääasiallinen uhrien kuolinsyy. Toisaalta hautautuneilla on hyvä mahdollisuus selviytyä, mikäli heidät kaivetaan ensimmäisten 15 minuutin aikana ulos. Ja siksi on äärimmäisen tärkeää omistaa lumivyöryvarusteet, osata käyttää niitä ja pystyä toimimaan nopeasti ja tehokkaasti pelastustilanteissa. Jokainen sekunti merkitsee!
Lumivyöryt voidaan pääasiassa jakaa viiteen eri tyyppiin: laattavyöryt, irtolumivyöryt, lumilippojen putoamisesta aiheutuvat vyöryt, liukulumivyöryt ja sohjovirrat.
- Laattalumivyöryt aiheuttavat lähes 99% lumivyöryonnettomuuksista. Laattalumivyöry lähtee liikkeelle, kun yksi lumipeitteen alla olevista kerroksista romahtaa. Laatta voi lähteä liikkeelle joko spontaanisti (esim lumen painon lisääntyessä lumisateen aikana tai lämpötilan noustessa) tai ihmisen aiheuttamana. Laattalumivyöryn nopeus voi olla huimaavat 50-200 km/h!
- Lumilipat muodostuvat tuulen aiheuttamina ja ne ovat hauskoja hyppyreitä, mutta voivat aiheuttaa lumivyöryjä tai muita vaaratilanteita romahtaessaan.
- Liukulumivyöryissä koko lumipeite irtoaa ja liukuu maata pitkin.
- Irtolumivyöryissä pieni määrä lunta valuu alas keräten enemmän ja enemmän lunta liukuessaan alas.
- Sohjovirrat laukevat lumipeitteeseen kerääntyneen veden vuoksi ja voivat siirtää jopa kiviä mukanaan.
Jyrkkyys ja lumivyörymaaston tunnistaminen
Kuinka lumivyörymaaston voi tunnistaa? Yksi merkittävimmistä lumivyörymaaston tunnusmerkeistä on rinteen tai vuoren seinämän jyrkkyys. Kuten aiemmin mainitsimmekin, lumivyöryjä esiintyy, kun jyrkkyys on vähintään 25 astetta.
Tyypillisesti suurin osa lumivyöryistä tapahtuujyrkkyyden ollessa 30 ja 45 asteen välillä. Laskettelijoiden ja lumilautailijoiden aiheuttamat lumivyöryt tapahtuvat yleisimmin 37-39 asteen välillä. Lumivyöryriski puolestaan pienenee, kun rinnekulma on 55 astetta tai jyrkempi, mutta rehellisesti, se on jo niin jyrkkä, ettei laskeminen ole enää nautinnollista ja hauskaa. Tehokkain tapa vähentää lumivyöryriskiä on pysyä alle 25 asteen rinteillä. Mutta huomioi, että vaikka olisitkin loivemmassa maastossa, yläpuolellasi saattaa laueta lumivyöry tai voit laukaista vyöryn seisomalla laatalla, joka on yhteydessä jyrkempään osaan. Pidä siis silmällä maastoa yläpuolellasi ja ympärilläsi!
Jyrkkyyden jälkeen ilmansuunta on yksi tärkeimmistä lumivyöryihin vaikuttavista tekijöistä. Ilmansuunta vaikuttaa rinteen tai seinämän lämpötilaan ja esimerkiksi etelän puoleisilla alueilla lämpötila voi vaihdella suuresti päivän mittaan: aurinko lämmittää lumen päivän aikana, joka jäätyy yöllä muodostaen jäisiä kerroksia. Jyrkät eteläseinät ovat alttiita lumivyöryille lämpiminä aurinkoisina iltapäivinä ja niitä tulisi välttää. Ilmansuunta auttaa määrittämään, kuinka tuulet ovat vaikuttaneet vuoren tai tunturin seinämään ja ovatko tuulet kasanneet vaarallisen paljon lunta niihin esim. lumisateiden aikana.
On olemassa hyödyllisiä keinoja, joiden avulla voit arvioida lumivyöryalttiutta, niiden vakavuutta ja kokoa ja suunnitella reittejä. Yksi näistä on ATES (Avalanche Terrain Exposure Scale), lue lisää ja opettele käyttämään sitä.
Varoitusmerkit
Olemme keränneet myös yleisimmät vaaroitusmerkit, jotka jokaisen vapaalaskijan tulisi tietää. Nämä ovat merkittäviä riskitekijöitä, ja osa niistä on luonnon tapa kertoa lumivyöryn vaarasta, ja joskus onkin parempi kääntyä takaisin tai jäädä kotiin!
- Suuret muutokset säässä, kuten sade tai rankka lumisade, kovat tuulet ja nopeat lämpötilan muutokset vaikuttavat lumipeiteeseen ja saattavat tehdä siitä epävakaan ja lumivyöryalttiin. Ota nämä huomioon suunnitellessasi vapaalaskupäivää ja ole erittäin varovainen!
- Tuuli ja kasautunut lumi. Kovat tuulet, varsinkin lumisateella, kasaavat lunta suojaisiin paikkoihin ja muodostavat vaarallisia laattoja, jotka voi laueta helposti.
- Aiemmat lumivyöryt ovat yksi selkeimmistä varoitusmerkeistä. Jos kuulet aiemmasta lumivyörystä suunnittelemallesi alueelle, vaihda suunnitelmaa. Jos olet jo matkalla ylös vuorelle ja huomaat tuoreen lumivyöryn, on parempi kääntyä takaisin tai muuttaa suunnitelmaa!
- Maastoansat ovat maastossa olevia paikkoja, jotka voivat muuttua vaarallisiksi lumivyöryn iskiessä. Esimerkiksi kallionkieleke normaalina päivänä olisi hauska kohta dropata, mutta kun lumivyöry työntää ja paiskaa sinut hallitsemattomasti siitä alas, voi lopputulos olla kohtalokas.
- Humahdukset ja ontot äänet. Takamaastossa liikkuessasi muista tarkkailla ympäristöäsi säännöllisesti. Jos kuulet humahduksia tai onttoja ääniä, se viestii siitä, että lumipeite allasi romahtaa.
- Halkeamia muodostuu (ja yleensä niiden kanssa kuuluu humahduksia), kun lumipeite romahtaa, ja halkeamat voivat kulkea jopa satoja metrejä laukaisten lumivyöryn.
- Railot. Kun suunnittelet laskemista jäätiköillä, ota selvää railoista. Railot ovat syviä halkeamia jäässä ja syvimpien tiedetään olevan jopa 30 metriä. Ne eivät välttämättä ole näkyvissä ohuen lumikerroksen vuoksi, mutta on sanomattakin selvää, ettet halua pudota sellaiseen! Tarkkaile maastokarttoja ja tunnista mahdolliset riskialttiit alueet, kuten kalliot ja mahdolliset railot reitilläsi ja vältä niitä.
Lumivyöryennuste
Yksi vapaalaskijan tärkeimmistä työkaluista on lumivyöryennuste. Lumivyöryennuste on tyypillisesti löydettävissä kullekin alueelle erikseen ja sen tekee alueen lumivyöryasiantuntijat. Ennusteet muuttuvat päivittäin (huom ei kaikilla alueilla!), samoin kuin sääennusteetkin. Mutta mitä ennusteet kertovat sinulle?
- Vaaraluokituksen välillä 1-5
- Vyöryongelman, esimerkiksi tuiskulumen laatta tai pitkään säilyvä heikko kerros
- Muut asiat ja ongelmat, joita pitää silmällä takamaastossa
5 tasoa kertovat vaaratason lisäksi vyöryn todennäköisyyden ja havainnollistaa sen mahdollista kokoa. Löydät tyypillisesti myös muita ohjeita takamaastossa liikkumiseen kyseisellä alueella. Katsotaanpa tasoja tarkemmin:
1 – Pieni: Lumivyöryt eivät ole todennäköisiä. Pieniä lumivyöryjä tietyissä paikoissa ja äärimmäisessä maastossa. Melko vakaat olosuhteet, mutta huomaa, että riski voi olla olemassa.
2 – Kohtalainen: Lisääntynyt lumivyöryjen riski tietyntyyppisissä maastoissa. Tarkkaile lunta ja maastoa tarkasti, huomioi riskialttiit alueet ja vältä niitä.
3 – Huomattava: Vaaralliset olosuhteet ja luonnolliset lumivyöryt myös mahdollisia, tarkkaile lunta ja maastoa tarkkaan, ole erityisen varovainen valittaessa ja suunniteltaessasi reittiä.
4 – Suuri: Erittäin vaaralliset olosuhteet ja lumivyörymaastoon menemistä tai sen läheisyydessä liikkumista ei suositella.
5 – Erittäin suuri: Erittäin suuria lumivyöryjä suurilla alueilla. Vältä kaikkea lumivyörymaastoa, eli toisin sanoen pysy kotona!
Yläpuolelta Pohjois-Amerikan yleisestä lumivyöryluokituksesta saatat huomata Ei luokitusta -osion, joka tarkoittaa, että alueelle ei ole saatavilla ennustetta. Näissä tapauksissa sinun on oltava oma lumivyöryasiantuntijasi ja analysoitava riskit erittäin huolellisesti varmistaaksesi hauskan ja turvallisen laskupäivän. Lumivyöryennusteen lisäksi muista pitää silmällä sääennusteita, tuulia, jyrkkyyttä ja varoitusmerkkejä!
Kuinka minimoida riskit
Vaikka riskejä ei koskaan voi täysin poistaa, on asioita joita voit tehdä niiden minimoimiseksi, jotta voit nauttia päivästäsi vuorilla. Tähän osioon olemme siis keränneet hyödyllisiä vinkkejä!
Paras tapa minimoida riskit on välttää lumivyörymaastoa ja pysyä alueilla ja vuorenrinteillä, jotka ovat alle 25 astetta. Hyödyllinen ja todella kätevä sovellus auttamaan tässä on Fatmap. Pääset sovelluksessa näkemään vuoret 3D:nä (mikä itsessään on jo aika siistiä!), ja se näyttää mm. jyrkkyydet ja auttaa reitin suunnittelussa.
Kun suunnittelet päivääsi takamaastossa, tarkista sääennuste, lumivyöryennuste ja tunnista mahdolliset maastoansat alueella. Älä koskaan lähde takamaastoon tai offareille yksin ja varmista, että kavereillasi on tarvittavat tiedot ja vyöryvarusteet. Turvallisuus on yhteinen tavoite!
Valitse aina loivin nousureitti, vaikka se olisikin pidempi kuin jyrkempi vaihtoehto. Syy tähän on se, että olet suhteellisen hidas skinien tai lumikenkien kanssa liikkuessasi, eikä lumivyöryn väistäminen ole yhtä nopeaa kuin laskiessa.
Kun nousette ylös ja laskette alas, muistakaa mennä yksi kerrallaan ja pitää turvallinen etäisyys porukan jäsenten välillä. Tämä pienentää useamman hautautuneen riskiä ja kuormitus lumipeitteeseen on pienempi ja jakautuu. Pitäkää silmällä toisianne ja pysähtykää vain turvallisissa paikoissa.
Jos olosuhteet muuttuvat yhtäkkiä radikaalisti, kuulet humahtelua, näet halkeamia tai aiempia lumivyöryjä, ne ovat selkeitä merkkejä kääntyä takaisin ja muuttaa suunnitelmaa. On parempi pysyä turvassa ja laskea joku toinen päivä paremmissa olosuhteissa!
Muista, että on aina okei sanoa ”hei kaverit, tämä ei tunnu hyvältä ajatukselta, enkä koe oloani turvalliseksi” ja arvioida tilannetta uudelleen. Loppujen lopuksi jokaisessa seikkailussa on kyse tiimityöstä ja luottamuksesta niihin keiden kanssa lasket. Joten luota tunteeseesi, luota tietoihisi ja jos jokin tuntuu väärältä, kääntykää takaisin, suunnatkaa after skiihin ja yrittäkää uudelleen joku toinen päivä.
Vyörypelastusvälineet
Puhutaanpa hetki varusteista! Tällaiselle varustenörtille tämä on hauskin osuus, mutta myös tärkein, koska näillä välineillä voit pelastaa jonkun hengen tai henkesi voidaan pelastaa. Jos aiot suunnata offareille, sinulla ja kavereillasi on oltava oikeat varusteet ja välineet. Tärkeimmät näistä ovat lumivyörylähetin (eli piippari), tukeva lapio, sondi, ensiapupakkaus ja tietysti kypärä. Yksi erittäin suositeltava lisä on lumivyöryreppu. Mutta muista, että pelkkien välineiden mukana pitäminen ei riitä, sinun on osattava käyttää niitä tositilanteessa oikein ja tehokkaasti. Käydään seuraavaksi läpi mitä sinun tarvitsee tietää ja mitä ottaa huomioon välineitä ostaessasi!
Välttämättömimmät takaamastoon mukaan otettavat välineet ovat piippari, lapio, sondi ja lumivyöryreppu, jotka käymme yksityiskohtaisesti läpi alla. Mutta näiden lisäksi on muutama muukin asia, jotka on hyvä ottaa mukaan.
Ensimmäinen näistä on ensiapupakkaus. Markkinoilla on saatavilla useita erilaisia valmiita ensiapupakkauksia, mutta varmista, että pakkauksessasi on ainakin sideharsoa, avaruuslakana, laastareita, desinfiointiainetta, sakset ja teippiä.
Lisäksi RECCO-heijastin on hyvä lisä varusteisiisi. Tämä pieni passiivinen “heijastin” on yleensä kiinnitettynä kypärään, vaatteisiin tai monoihin. RECCO-heijastin antaa signaalin (vain!), kun ski patrolit ja vuoripelastajat yrittävät löytää sinut RECCO:lla, mutta pidä mielessä, että se ei korvaa piipparia!
Kun valmistaudut päivään takamaastossa, muita hyödyllisiä varusteita ovat puhelin, kartta, lämpimät vaatteet, tarpeeksi vettä ja tietysti eväät!
Piippari
Lumivyörylähetintä (tai piipparia) käytetään signaalien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Tämän pienen ja kätevän laitteen avulla voit löytää hautautuneen henkilön tai sinut voidaan löytää. Piipparia ostaessasi valitse malli, jossa on kolme antennia ja jolla voi löytää useista piippareista tulevia signaaleja samanaikaisesti. Piipparit, joissa on kolme antennia ovat tarkempia etsintätilassa. Piippari tulee sijoittaa ulkovaatteidesi alle ja kiinnittää siihen tarkoitetuilla valjailla, jotta se pysyy paikallaan. Huomaa, että puhelimet voivat häiritä niiden toimintaa, joten varmista, että sijoitat puhelimesi vähintään 50 cm:n päähän piipparistasi!
Sondi
Sondi on kevyt, metallinen ja kokoontaitettava sauva, jota käytetään piipparin jälkeen hautautuneen henkilön tarkan sijainnin paikantamiseen. Sen tulee olla vähintään 2 metriä pitkä ja varmista, että sen sisällä on teräslanka. Ne, joissa sisällä on naru, eivät ole yhtä kestäviä ja saattavat antaa periksi käytön aikana. Ja muista sovittaa, että se mahtuu reppuusi!
Lapio
Tämä esine ei sen suurempia esittelyjä vaadi, sillä lähes kaikki meistä on käyttänyt lapiota elämämme aikana. Mutta lumivyörylapioista puhuttaessa, on muutama huomioon otettava asia. Hyvä lumivyörylapio on tukeva, metallinen ja kokoontaitettava, jotta se mahtuu helposti reppuusi.
Lumivyöryreppu
Vyörypelastusvälineiden lisäksi lumivyöryreppu parantaa merkittävästi mahdollisuuttasi selviytyä lumivyörystä. Mutta miten se toimii? Mieleesi saattaa tulla James Bond -tyylisiä pehmustettuja palloja, mutta aivan tällaisesta ei ole kyse. Jos joudut lumivyöryyn, vedä kahvasta ja suuri ilmatäytteinen tyyny vapautuu ja auttaa pitämään sinut pinnalla. Nykyään on useita erilaisia vaihtoehtoja tyynyjen koosta repuissa käytettyyn tekniikkaan. Aikaisemmin ainoa vaihtoehto oli kertakäyttöisillä patruunoilla varustettu paukkureppu, mutta nyt uusia tekniikoita on vihdoin tullut markkinoille. Uusimmat reput toimivat ladattavilla akuilla ja niitä voidaan käyttää jopa 4 kertaa yhdellä latauksella! Uudella tekniikalla varustetut reput tekevät myös lentomatkustuksesta vaivattomampaa. Muista, että lumivyöryreppu ei korvaa muita yllämainittuja vyörypelastusvälineitä!
Kuinka vyörypelastusvälineitä käytetään
Käydään läpi kaksi skenaariota, joissa vyörypelastusvälineitä tarvitaan ja mitä tehdä jos sinä tai joku muu joutuu vyöryyn.
Jos joudut lumivyöryyn, yritä laskea sivuun pois vyörystä, laukaise paukkurepppu, yritä päästää irti kaikista varusteista (esimerkiksi sauvat) ja yrittää uida pinnalle tai napata kiinni puista, kivistä tai jostain muusta kiinteästä. Kun lumivyöry pysähtyy, yritä peittää kasvosi käsilläsi luoden lisää ilmatilaa, näin saat enemmän ilmaa hengitettäväksi odottaessasi pelastajia.
Jos näet jonkun muun jäävän lumivyöryyn, pysy rauhallisena, yritä seurata uhria silmilläsi ja muistaa kohta, jossa uhri katoaa lumen alle. Soita paikalliseen hätänumeroon ja aloita pelastustoimenpiteet. Varmista ensin, että kaikki vaihtavat piipparit etsintätilaan, jakautukaa sitten tasaisesti ja aloittakaa liikkuminen samanaikaisesti, mutta muistakaa mahdollisen toisen lumivyöryn vaara! Kun piippari johtaa sinut lähelle uhria, yritä löytää pienin numero ja aloita sondaaminen. Kun olet löytänyt haudatun henkilön sondilla, on aika alkaa lapioida. Vaihdelkaa lapiointivuoroa, näin lapiointi pysyy tehokkaana ja yrittäkää puhdistaa uhrin suu ja kasvot ensin hengittämisen helpottamiseksi. Kun olette saaneet henkilön kaivettua ulos, arvioi elvytyksen, ensiavun ja muun hoidon tarve.
Emme voi korostaa tätä tarpeeksi: harjoittele, harjoittele ja harjoittele! Näissä tilanteissa jokainen sekunti on tärkeä, joten varmista, että sinä ja kaverisi harjoittelette vyörypelastusvälineiden käyttöä ja miten toimia näissä tilanteissa tehokkaimmin!
Suorita lumiturvakurssi!
Lumiturvallisuuskurssille osallistuminen on yksi parhaista asioista vapaalaskijana turvallisuutesi parantamiseksi. Lähes jokaisessa maassa on oma lumiturvallisuuskurssijärjestelmänsä. Esimerkiksi Sveitsissä on Swiss Federal Institute for Snow and Avalanche Research, Yhdysvalloissa AIARE (American Avalanche Research and Education -instituutti), Ruotsissa SVELAV, Suomessa FINLAV ja niin edelleen.
Lumiturvallisuuden kurssijärjestelmä voidaan jakaa karkeasti kuuteen eri tasoon, mutta lähinnä tasot 1 ja 2 on suunnattu vapaalaskun harrastajille. Tason 1 kurssi opettaa tunnistamaan lumivyörymaaston ja välttämään sitä, turvallisten reittien suunnittelun, lumivyöryennusteiden lukemisen, riskien minimoimisen ja opettaa toimimaan pelastustilanteessa ja käyttämään vyörypelastusvarusteitasi. Taso 2 antaa sinulle vieläkin enemmän työkaluja turvassa pysymiseen, lisää käytännön tietoa ja kurssin aikana liikutaan enemmän vuoristossa ja lumivyörymaastossa. Pieni varoituksen sana: lumiturvallisuuskurssit voivat maksaa useita satoja euroja, mutta jos olet innokas vapaalaskija, se on pieni hinta turvallisuudestasi ja ehdottomasti jokaisen euron arvoinen!
Harjoittele kavereidesi kanssa
Jos ryhmässäsi on joku hieman kokeneempi, on hauskaa ja hyödyllistä harjoitella kavereiden kanssa pelastustilanteita. Laita piippari reppuun ja hautaa se lumeen, jakautukaa ryhmiin ja yrittäkää etsiä ja kaivaa se esiin. Harjoittelu auttaa nopeuttamaan pelastustilanteita, opettaa toimimaan oikein ja myös vahvistamaan tiimityötä ja luottamusta laskukavereihisi.
Yleisiä myyttejä
Viimeisimpänä, muttei missään nimessä vähäisimpänä, kumotaan muutamia yleisiä myyttejä ja virheellisiä uskomuksia, jotka olet saattanut kuulla useita kertoja aiemminkin.
Tuolla on jonkun jäljet, reitti on siis turvallinen!
Ei! Toisten jälkien seuraaminen on osoittautunut yhdeksi yleisimmistä syistä lumivyöryonnettomuuksiin. Se, että joku on mennyt sinne, ei tee siitä turvallista!
Lumivyöryjä ei tapahdu metsissä.
Monet näyttävät ajattelevan, että metsät ovat turvallisia paikkoja. Mutta jotta metsät olisivat täysin turvallisia, niiden pitäisi olla niin tiheitä, ettei laskeminen siellä olisi mahdollista. Muista, että vaikka lumivyöry ei laukeaisi metsässä, metsään voi osua lumivyöry, joka alkoi sen yläpuolella.
Olen laskenut täällä aiemmin, joten se on turvallista.
Lumivyöryolosuhteet muuttuvat päivittäin ja alue, joka oli turvallinen eilen, saattaa olla vaarallinen tänään!
Tuo kohta ei näytä tarpeeksi jyrkältä vyöryäkseen.
Lause, jonka olen kuullut liian monta kertaa! Kuten aiemmin mainitsimme, lumivyöryjä voi esiintyä vuorenrinteillä ja alueilla, jotka ovat 25 astetta tai jyrkempiä, mikä ei välttämättä edes näytä jyrkältä.
Lumivyöryvaara on tasolla 1, joten lumivyöryvaaraa ei ole.
Mutta kyllä on! Vaikka vaarataso on matala, sinun on silti analysoitava riskit ja pidettävä mielessä, että lumivyöryjä voi silti esiintyä.
UKK
Millaiset ovat hyvät lumivyörypelastusvälineet?
Lumivyörypelastusvälineiden tulisi sisältää lumivyörypiippari, lapio ja sondi. Kaikkien näiden välineiden käyttöä tulisi harjoitella säännöllisesti, jotta niiden käyttö hätätilanteessa onnistuu tehokkaasti.
Mistä löydän lumiturvallisuuskurssin?
Lumiturvallisuuskursseja järjestävät useat järjestöt ja yritykset ympäri Suomea. Lisäksi tietoa voi löytyä myös internetistä esimerkiksi hakusanalla "lumiturvallisuuskurssi".
Lopuksi
Ja siinäpä se! Toivottavasti sait hyödyllistä tietoa ja työkaluja pysyäksesi turvassa vuoristossa ja tuntureissa. Kouluttaudu, hanki varusteet, käy lumiturvallisuuskurssi ja nauti seikkailusta takamaastossa kavereidesi kanssa! Pysy turvassa ja nähdään siellä!
Aiheeseen liittyvää lukemista: